Olin keväällä 1963 ensimmäisen kerran hoidettavana Vaasan keskussairaalassa munuaistaudin takia. 3 viikon sairaalassa oloni jälkeen päästyäni kotiin, sain naapurin rouvalta ohjeen: "Syö kolme isoa raakaasipulia päisässä, niin pääset munuaistaudistasi". 2-3 päivän jälkeen minun täytyi lopettaa urakkani, sillä en pystynyt siihen.Minulla oli kuitenkin onnea, sillä 20 vuotta myöhemmin sain munuaissiirron.
Kysytte varmaan, mitä sipuleilla on tekemistä tämän päivän juhlamme kanssa. Otin tämän ohjeen esiin syystä, että se kuvaa mielästäni hyvin 1960-luvun alun munuaispotilaan vaikeaa tilannetta saada hoitoa tautiinsa. Mahdollisuudet olivat vähissä.
1970 maahamme perustettiin viiteen eri kaupunkiin munuaistauti-yhdistykset ja näille keskusjärjestö Munuaistautiliitto - Njursjukdomsförbundet r.y. Helsinkiin. Mikä aktivoi munuaistautipotilaat järjestäytymään juuri silloin? Uskon, että se oli toivo siitä, että vihdoinkin oli saatu hoidot munuaistaudista kärsiville, olihan 1960-luvulla tehty 63 munuaisen siirtoa ja dialyysihoidot aloitettu. Uskottiin myöskin, että vain järjestäytymällä voidaan ajaa yhteistä asia.
Vaasan munuaistautiyhdistys - Vasa njursjukdomsföreningen r.y.:n perustamisasiakirja allekirjoitettiin Vaasassa 17.3.1970 ja yhdistys merkittiin rekisteriin 23.5.1970. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat agronomi Lars M. Björkenheim, diblomiekonomi Rose-Marie Björkenheim ja perämies Antti Reini. Reini oli saanut siirrännäisen 1967. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Lars M. Björkenheim ja sihteerinä Rose-Marie Björkenheim.
Puheenjohtajana hallituksessa ovat toimineet Lars M. Björkenheimin jälkeen Reijo Taittonen, Marja-Leena Tarmaa (Österlund), Matti Simi, Eugen Kuusela ja Paula Falck, joka toimii edelleen puheenjohtajana. Yhdistyksemme hallituksessa ovat toimineet 40 eri henkilöä. Munuaistautiliiton hallituksessa ovat toimineet varajäseninä Aili Ollila ja Irma Borgar sekä varsinaisena jäsenenä vuodesta 1998 - edelleen Paula Falck. Liiton liikuntajaoston jäsenä on ollut ja on parhaillaan Juha Kauppinen.
Jäsenmäärä on lisääntynyt vuoden 1971 henkilöstä (28) viime vuoden lopun 236 henkilöön. Jäsenmäärä on ollut tasaisen nouseva.
Yhdistyksemme toiminta-alue on Vaasan keskussairaalan jäsenkuntien alue Sidebystä Pietarsaareen n. 250 km matka Pohjanmaan rannikkoa. Yhdistyksemme kielinä ovat suomi ja ruotsi. Kielijakauma on n. ½ kumpaistakin. 1990-luvun puolivälliin saakka Keski-Pohjanmaan alueen munuaispotilaat kuuluivat yhdistykseemme, kunnes perustivat oman yhdistyksensä.
Dialyysihoidot ovat tapahtuneet Vaasan keskussairaalassa vuoden 1969 alussa yhdellä dialyysikoneella, 1972 kahdella ja 1977 kolmella koneella. Tultaessa 1980-luvulle dialyysikapasiteetti on ollut riittävä. Hoitoja on viime vuosina annettu osittain kahdessa vuorossa. Dialyysihoitojen aloitus Malmin sairaalassa Pietarsaaressa 1996 ja Selkämeren sairaalassa 1998, on helpottanut potilaiden elämää lyhentyneinä matkoina.
Yhdistyksemme toimina 1970-luvulla oli varsin vähäistä, oli vuosia jolloin ei ollut mitään toimintaa. Olen yrittänyt selvittää, mikä oli syynä tähän ja tullut siihen tulokseen, että munuaispotilaat ja heidän omaisensa odottivat paljon ripeämpää kehitystä. Vaasan keskussairaalan hoidosta päättävät henkilöt olivat sitä mieltä, ettei pienen potilasryhmän hoitoon voida panostaa niin paljon kuin olisi tarvittu. Myöskin munuaissiirtoja olisi tarvittu enemmän. Nämä heijastuivat yhdistystoimintaan. 1970-luvun lopulla hoito- ja siirtotoiminta lisääntyt ja samalla yhdistystoiminta vilkastui.
Yhdistyksemme tuella olemme pyrkinneet helpottamaan dialyysipotilaiden elämää. Osastolle on tilattu lehtiä, hankittu radioita, hakulaitteita ja leipäkoneita sekä annettu rahallista tukea erilaisiin toimintoihin. Olemme tehneet vuosittain 1-2 vuorokauden retkiä eri paikkakunnille, kuntoutuslaitoksiin sekä merimatkoja. Mukana on ollut 10-20 % jäsenistä. Syyskokouksen jälkeinen pikkujoulu on ollut varsin suosittu mukana olleiden määrä on vaihdellut 40-100 henkilöön. Liiton järjestämiin koulutuatilaisuuksiin, kokouksiin ja muiden yhdistysten tilaisuuksiin on osallistuttu aktiivisesti.
Elinsiirron saaneiden MM- ja EM-kilpailuihin on yhdistyksemme jäsenet osallistuneet menestyksekkäästi. Yleisurheilu-, palloillu-, uinti- ja talviurheilulajien kilpailuista he ovat saaneet yhteensä 37 mitalia. Matti Simi ja Juha Kauppinen molemmat 3 mitalia. Suomen elinsiirron saajien kärkeä edustaa Sixten Finnholm, joka on saanut eri lajeista 31 MM-mitalia; niistä 13 kulta-, 12 hopea- ja 6 pronssimitalia.Esimerkiksi kalpaava saavutus.
Mistä rahat toimintaan? Jäsenmaksut on pyritty pitämään alhaisina alun 10 mk/vuosi, tämän vuoden 40 mk. Myyjäiset, adressien myynti ja varsin merkittävä on ollut 1990-luvulla vaalikeräysten tuotto. Vankan pohjan jäsenten virkistystoiminnalle on antanut raha-automaatti-yhdistyksen avustus. Yhdistyksen varallisuuden ja toiminnan kulmakiven muodostaa 1995 Reijo Rinta-Joupin ja hänen perheensä tekemä 100000 mk:n lahjoitus. Tämän lahjoituksen turvin yhdistys on pystynyt myöskin tukemaan hoitohenkilökunnan koulutusta ja tästä aiheutuvissa matkakustannuksissa.
Yhdistyksen nimi muutettiin 1996 Vaasanseudun munuais- ja siirtopotilaiden yhdistys r.y. - Föreningen för njur- och transplantations-patienter rf. ja myöskin maksasiirtopotilaat ovat nyttemmin kuuluneet yhdistykseemme ja liittoon jäseninä. Kaikki yhdistyksen toiminta on talkootyötä.
Haluan lopuksi kiittää kaikkia yhdistyksemme jäseniä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä, joiden apu on ollut yhdistyksellemme elintärkeää. Erityisen kiitoksen ansaitsevat dialyysiosastojen lääkärit ja hoitohenkilö-kunta ammattitaitoisesta ja lämminhenkisestä hoidosta.
